Miksi Me Riitelemme Tanssiharjoituksissa?

Tänään haluan ottaa kantaa hieman ikävämpään aiheeseen tanssimisessa. Valitettavasti tämä on edelleen ajankohtainen aihe tanssimisessa.

Olen vuosien aikana todistanut tanssiharjoituksissa riitelemistä useita kertoja. Toisilla pareilla se oli enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että harjoitukset puhkesivat kovaan riitaan. Olen myös todistanut, kuinka pari on poistettu harjoituksista liian kovaäänisen riitelyn takia. Olen myös todistanut, kuinka tämä hieno harrastus on lopetettu, koska se vain aiheutti pahaa mieltä.

"Sun Täytyy Tehdä Näin!"

Oli kyse sitten alkeiskurssilaisista tai Suomen huippupareista, riitoja tapahtuu. Yleisin syy on, kun toinen pari tekee virheen. Ottaa esimerkiksi väärän askeleen tai ei muista askeleita. Toinen osapuoli on heti moittimassa "Etkö sä nyt opi näitä askelia? Sun täytyy ottaa vasemmalla eteenpäin!"

Haluan nyt heti sanoa. TÄLLAISEN KÄYTÖKSEN TANSSITUNNEILLA ON LOPUTTAVA!

Monelle on jo iso askel edes lähteä tanssikursseille. Saati sitten että kun yrität harjoitella askelia ja muistella uusia kuvioita, saat siitä haukut päällesi. Tämä ilmapiiri ei kannusta jatkamaan tätä harrastusta.

Omalle parille täytyy antaa aikaa harjoitella ja omaksua uudet askeleet. Molemmat varmasti yrittävät parhaansa eivätkä tarkoituksella ota vääriä askelia. Luomalla ilmapiirin, missä jokaisesta virheestä rankaistaan, oppiminen vain vaikeutuu ja viivästyy.

Pareilla On NOLLA Syytä Tarkkailla Toisen Toimintaa

Paritanssi on parityötä. Molemmilla on oma tehtävänsä ja oma rooli tanssin sujuvuuden kannalta. Jokainen hetki, kun tarkkailet parisi tekemisiä, on pois sinun omasta harjoittelusta. Jos sinulla on aikaa tarkkailla, mitä parisi tekee, et keskity riittävästi omaan harjoitteluusi.

Seurasin aikoinaan läheltä erään parin yhteistä harjoittelua. Heidän harjoitteluaikansa kului suurimmaksi osaksi siihen, että he kertoivat toisilleen mitä toinen teki väärin. Lähes jokainen harjoitus päättyi kovaääniseen huutoon ja ovesta ulos ryntäämiseen.

Lopulta he lopettivat tämän harrastuksen. Eikä ihme. Harrastuksen kuuluu olla kivaa ja mieluisaa, koska käytät siihen paljon vapaa-aikaasi. Jos arvokas vapaa-aikasi kuluu riitelyyn ja aiheuttaa vain pahaa mieltä, niin se harrastus ei ole sen arvoista.

Nyt annan selkeän ohjeistuksen - ei, SÄÄNNÖN - jokaiselle tanssiparille omiin harjoituksiin.

1. Sinä et ole parisi opettaja, sinulla ei ole oikeutta opettaa pariasi.

2. Keskity vain ja ainoastaan omaan harjoitteluusi. Jos ehdit seuraamaan mitä parisi tekee, et keskity riittävästi itseesi.

3. Anna palautetta parillesi VAIN jos hän sitä kysyy

4. Voit kertoa tuntemuksiasi parillesi esimerkiksi tanssiasento tuntuu raskaalta.

5. Saat luvan opettaa pariasi vasta kun olet Maailmanmestari. Toki silloin todennäköisesti myös parisi on Maailmanmestari, joten olette samalla viivalla.

Jaa Tuntemuksiasi, Mutta Älä Syyllistä

Paritanssi on kommunikointia toisen ihmisen kanssa. Harjoituksissa on tärkeää kertoa, miltä tanssi tuntuu. Jaa etenkin positiivisia tuntemuksia!

Tanssi on valitettavasti virhe keskeinen laji. Kun käymme esimerkiksi yksityistunnilla, maksamme siitä, että opettaja kertoo mitä teemme väärin ja miten korjaamme asian. Jos menisin yksityistunnille ja koko tunnin opettaja kertoisi minulle vain kuinka hyvä tanssija olen ja kuinka upealta tanssini näyttäisi, pyytäisin rahat takaisin. Hiukan hullua, mutta näin se on.

Valitettavasti tämä virhekeskeisyys levittäytyy myös harjoituksiin. Keksitymme todella paljon siihen, mitä teemme väärin ja kuinka parantaa tanssia. Valitettavan usein keskittyminen etenkin menee siihen, mitä se oma pari tekee väärin.

On oikein kertoa omista tuntemuksista. Esimerkiksi jos jokin kuvio tuntuu vaikealta tehdä. Tuntuu vaikealta liikkua, tanssiasento tuntuu raskaalta, vienti on liian kevyttä, vienti on liian raskasta, kääntyminen ei onnistu jne.

MUTTA kerro vain tuntemuksestasi. "Tanssiasento tuntuu raskaalta". Ei siis "Tanssiasento on raskas koska sä painat mun käsiä". Kun kerrot, että tanssiasento tuntuu raskaalta, silloin tuot esille että tanssissa tapahtuu jotain, mikä muuttaa asennon raskaaksi. Ja tämä ongelma voi johtua käytännössä ihan mistä vain. Äkkiseltään se tuntuu siltä, että toinen painaa käsiä, jolloin asento muuttuu raskaaksi. Mutta se ei aina (suurimmaksi osaksi) ole näin. Tästä syystä ÄLÄ KOSKAAN osoita mielestäsi syyllistä sormella, koska todennäköisesti osoitat väärään suuntaan!

Kerron lyhyen tarinan tanssiasennon raskaudesta.

Vuosia sitten meillä tuli Ainin kanssa tilanne, missä minä jouduin harjoittelemaan aika paljon yksin. Aini oli tunneilla ja harjoituksissa lähinnä katseluoppilaana. Meillä oli muutama kuvio, missä asento tuntui minusta raskaalta ja että Aini painaa minua käsillä. En tästä koskaan mitään sanonut.

Nyt kun tanssin yksin, ajattelin, että nyt nämä kuviot eivät tuntuisi enää raskaalta. Mutta vielä mitä! Tanssin samat kuviot ja samoissa kohdissa tanssiasento tuntui edelleen raskaalta. Mutta miksi? Tanssin yksin! Ei ollut paria joka painoi käsiäni!

Vika olikin minussa ja minun omassa asennossani!

Mieti, jos olisinkin asiasta Ainille huomauttanut. Saati sitten huutanut pää punaisena kerta toisensa jälkeen, että kädet painaa. Ja oikea asia, mikä pitikin korjata oli minun omassa tekemisessä.

Yksi syy lisää olla moittimatta arvokasta tanssipariasi. Syy ei välttämättä ole hänen, vaan sinun omassa tekemisessä.

Siksi ohjenuorani harjoituksiin on:

Kerro miltä sinusta tuntuu. Älä syytä. Kerro vain, että mikä tuntuu haastavalta. Kirjoittakaa se kyseinen kohta ylös ja käykää kyseinen kohta valmentajanne kanssa läpi.

Olemme myös antaneet pareillemme luvan soittaa meille harjoitusten aikana. Etäyhteyden avulla voimme kertoa mitä näemme ja antaa vinkkejä. Mielummin niin, kuin että harjoitukset muuttuvat sotatantereeksi.

Parimme voivat myös ottaa videokuvaa tanssista ja lähettää sen meille analysoitavaksi. Näin he saavat jatkuvasti vinkkejä ja ratkaisuja harjoituksissa muodostuviin ongelmiin.

Haluatko sinä saada palautetta tanssistasi videoyhteyden avulla? Ota meihin yhteyttä ja jutellaan lisää!

Harjoittelun Malli

Paritanssi on yhteistyötä. Yhdessä harjoitellaan, yhdessä tanssitaan, yhdessä kilpaillaan, yhdessä voitetaan ja yhdessä hävitään. Tanssin edistäminen yhdessä on molempien vastuulla.

Harjoittelukulttuurin edistäminen on kaikkien tanssijoiden vastuulla. Riitelyä nimittäin tapahtuu kaikilla tasoilla ja kaiken ikäisten tanssijoiden välillä. Myös ihan junioritasolla tanssitaipaleensa alkuvaiheilla olevien tanssijoiden kesken.

Aikuistanssijoiden ja valmentajien vastuulla on tehdä tähän muutos. Harjoituksissa on annettava harjoittelurauha. Se tarkoittaa myös sitä, että annat harjoittelurauhan sinun omalle arvokkaalle parillesi. Ja etenkin itsellesi. Keskity itseesi. Keskity omaan harjoitteluusi. Tee oma osuutesi ja tee se niin hyvin kuin pystyt ja vielä enemmän.

Tällä hetkellä lajimme parissa on jo häviävän vähän harrastajia ja kilpailijoita. Jos vielä lisäksi luomme harjoitteluilmapiirin ja kulttuurin, missä harrastajilla ei ole hyvä olla, niin menetämme loputkin.

Tanssi on iloinen asia. Sen tarkoitus on tuottaa iloa, hymyä, naurua ja hyvänolon tunnetta. Kohtele pariasi arvokkaasti. Ei ole itsestään selvyys, että sinulla on pari jonka kanssa harjoitella. Nauti siitä ja muista kiittää pariasi yhteisistä hetkistä ja harjoituksista.

Kiitos.